Viikko 26: Hidastin tahtia, hidastin tahtia ja hidastin tahtia

Kaikkien soittimien harjoittelulla oli tällä viikolla jossain määrin yhdistävä piirre. Koin jossain kohtaa viikkoa turhautumista, kun en tuntenut edistyväni, ja sitten tajusin, että on ihan okei ihan vain soittaa hitaammin ja sitä kautta enemmän oikein. Kyllä sitä vauhtia ehtii kasvattaa. Tiedän omasta vähäisestä kokemuksesta ja tukeudun myös kaikkien löytämieni opettajien (niin livenä kuin verkossakin) neuvoon siinä, että kannattaa ensin harjoitella hitaasti, jotta voi joskus soittaa nopeammin. Soittaminen "oikealla" tempolla mutta jatkuvilla virheillä ei johda mihinkään. Aamen. 

Kitara

Juhannusesiintymiseni myötä pistin JustinGuitarin alkeiskurssin Grade 1:n pakettiin ja tuntui aivan valtavan suurelta askeleelta siirtyä seuraavaan vaiheeseen! Meinasin jopa lykätä aloittamista, kun kynnys tuntui jotenkin isolta enkä ollut ihan varma, miltä Grade 2:n ensimmäisen oppitunnin rock-henkisyys tuntuisi, kun se ei ole minulle kaikista mielekkäin musiikinlaji. 

Kannatti kuitenkin tietysti jatkaa kitaransoittoa, ja eteen tuli varsin kiinnostavia uusia oppeja. Uusien, rokimpien sointujen lisäksi lähdin opettelemaan elämäni ensimmäistä asteikkoa kitaralla sekä hyvin tiheätahtista 8/8 -komppausta. Opin myös vähän siitä, missä eri nuotit sijaitsevat kitaran kielillä. 

Kun harjoittelusession suositeltu pituus oli aiemmin 20 minuuttia, tuli siihen nyt 10 minuuttia lisää. Puolituntiseen on ajastettu sointujen, sointuvaihtojen, komppauksen, asteikkojen ja uuden riffin sekä uusien biisien harjoittelun lisäksi viisi minuuttia tuttujen kappaleiden kertausta, mikä onkin mielestäni valtavan hyvä juttu, etteivät juuri opetellut kappaleet pääse unohtumaan. 

Pisin 10 minuutin osuus harjoittelusta on kuitenkin edelleen pyhitetty uusien kappaleiden opettelulle. Näissä piti olla mukana juuri opeteltuja uusia rock-henkisiä sointuja, joilla on erinäisiä monimutkaisia nimiä, mutta joille oli yhteistä nimettömän ja pikkurillin pitäminen kahdella ohuimmalla kielellä kolmannella nauhalla. Justin ehdotti taas sopivia biisejä harjoitteluun ja rock-genren vuoksi suurin osa niistä oli minulle tuntemattomia, mutta kuuntelin kaikki ehdotukset läpi ja valikoin sieltä muutaman, joissa oli mielestäni hyvä meininki. 

Listalta löytyi myös muutaman vuoden takaisesta A Star Is Born -elokuvasta pinnalle noussut "Shallow", joten tartuin siihen ihan tuttuuden vuoksi, vaikka se ei ole ihan helpoin hahmottaa. Elokuvan innostuin katsomaan vasta tällä viikolla. Se ei ollut mielestäni kaksinen, mutta pidän kyllä kappaleesta. 

Tom Pettyn "Free Fallin'" on ennestään tuntematon, mutta ihan mukavanoloinen kappale, jossa toistuu sama sointukulku alusta loppuun. Haasteena on kuitenkin todella nopea vaihto yhdessä kohtaa kulkua, enkä ole vielä viikon viilauksen jälkeen saanut sitä oikein sujumaan. Lähden testailemaan seuraavalla viikolla, kuinka hitaaksi tässä pitää kääntää, jotta saisin oikean rytmin pidettyä. En ole näin ollen harjoitellut kappaletta vielä ollenkaan varsinaisen biisin päälle soittaen. En myöskään "Shallow"ta, vaan olen yrittänyt hahmottaa siitä erikseen säkeistön ja kertosäkeen kulkuja. Ehkä ensi viikolla täytyisi vain uskaltaa laittaa nuo biisit soimaan ja edes yrittää räpeltää sointuja siihen päälle. 

Tinapilli

Yritän myös tinapillin kanssa toistaiseksi irtautua siitä ajatuksesta, että pitäisi osata soittaa nopeasti, jotta voisi ajatella edistyvänsä soittajana. Täytyy yrittää päästää irti siitä mielikuvasta, että jigejä ja reelejä soitetaan aina ihan pyörryttävällä tahdilla. Pitäisi ensin saada kappaleet sujumaan oikein ja siististi. Haluaisin edistyä nopeammin, mutta yritän olla tyytyväinen siitä, että ainakin melodiat alkavat olla jo hyvin hyppysissä "Out on the Oceanin" ja "Dennis Murphy's Polkan" osalta. Vietin paljon aikaa Hataon videoiden kanssa harjoitellen. 

Lisäsin uuden kahdeksan tahdin osion Cuckold-kappaleeseen. En ihan oikeasti jaksa kutsua sitä joka kerta koko nimellä "Cuckold Comes Out The Amery". Uusi kappale on teknisesti ja muistamisen osalta vähän aiempia helpompi, kun samanlaiset kulut toistuvat siinä monta kertaa, joten se pitää vain riittävän monien toistojen kautta saada sormille lihasmuistiin. 

Otin vinkin JustinGuitarin harjoittelurutiinista ja lisäsin tinapillirutiinini loppuun vanhojen kappaleiden kertaamista. Olen nytkin soittanut "Silver Spearia" ja "Kesh Jigiä" melko säännöllisesti, mutta ajattelin olevan hyvä ihan erikseen muistaa pitää tuttuja kappaleita mukana, jotta ne eivät vahingossakaan unohdu. 

Piano

Täytyy ruveta miettimään, mitä nyt teen vapaan säestyksen harjoittelun kanssa. Se ei ihan oikeasti vieläkään nappaa. Jos kyse olisi siitä, ettei vaikka asteikkojen tai sormiharjoitusten tekeminen nappaisi, niin jättäisin fiiliksen huomiotta ja noudattaisin kurinalaisuutta, koska tekniikkaharjoitusten tekeminen parantaa myös niiden kivojen kappaleiden soittamista. Vapaa säestys on kuitenkin vähän erillinen taito, vaikka myös sellainen, jonka hirveästi haluaisin osata. 

Syynä inspiraation puutteeseen on ehkä ainakin osittain se, että Vapaan säestyksen käsikirjan käyttö on aika rajallista kirjaston kirjalla, kun ei ole käyttöoikeuksia taustanauhoihin. Tai sitten minua vain kiinnostaa Clementin sonaatti niin paljon enemmän tällä hetkellä. 

Clementissä meinasi ruveta harmittamaan – viikon teema – nopeuden puute. Kävin kuitenkin nuottia läpi osio kerrallaan ja nyt olen siinä pisteessä, että koko nuotti on tuttu ja voin ruveta ehkä soittamaan vähän pidempiä osioita. Ja pikkuhiljaa hakemaan sitä nopeutta. Se on teknisesti kuitenkin edelleen ihanan yksinkertainen ja lähestyttävä. Melodia noudattaa lempeästi helppoa C-duuria, siihen kuuluvaa asteikkoa ja kolmisointuja, joten melodia on kaiken kaikkiaan mukavan helppo muistaa. 

"Burnin" kanssa käänsin vaihtelun vuoksi helpomman sivun esiin, jotta muistaisin, että ei se oikeasti ole ihan mahdoton kappale – vaikeita sivuja on vain kaksi! Saattaa silti kestää ikuisuus ennen kuin saan siitä soittokelpoisen, jos nyt jaksan soittaa sitä niin pitkään...

Löysin vihdoin sen kiukuttelevan äänen pianostani. Yleensä epävireeseen on mennyt ensimmäisenä keski-C:tä lähin E, koska sen kieli katkesi muutama vuosi sitten virityksen yhteydessä (ei virittäjän mokan vuoksi vaan koska pianolla alkaa olla kunnioitettavasti ikää) ja siksi uusi kieli on venynyt eri tavalla kuin vanhat. Nyt syypää on kuitenkin täysin yllättäen oktaavia korkeampi E. 

Mitä sinä harjoittelit tällä viikolla ja oletko nähnyt A Star Is Born -leffan?